FANDOM


Euroopan parlamentti (EP[1], epävirallisesti myös europarlamentti) on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka jäsenet eli mepit (MEP) valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Parlamenttiin kuuluu väliaikaisesti 766 jäsentä[2], mutta vuonna 2014 jäsenmäärä leikataan 751:een Lissabonin sopimuksen mukaisesti.[3] Parlamentti on Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston (eli ministerineuvoston) ohella Euroopan unionin lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Euroopan parlamentti toimii kolmessa eri paikassa ja maassa: Brysselissä (Belgia), Strasbourgissa (Ranska) ja Luxemburgissa (Luxemburg).

Europarlamenttivaalit järjestetään viiden vuoden välein ja nykyisin eri jäsenmaissa lähestulkoon samanaikaisesti, mutta vaalijärjestelmä vaihtelee hieman jäsenmaan mukaan. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan väkilukuun suhteutettu lukumäärä edustajia, lisäksi jokaisella maalla on pari pohjapaikkaa pienten jäsenvaltioiden edustuksen turvaamiseksi. Edustajat ovat ryhmittyneet europuolueiden mukaisiin europarlamenttiryhmiin, eivät siis jäsenmaittain.

Historia Muokkaa

Euroopan parlamentin edeltäjiä olivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous, joka oli muodostettu jäsenvaltioiden parlamenttien edustajista, sekä samalla periaatteella koottu Euroopan yhteisöjen yhteinen Euroopan parlamentaarinen edustajakokous. Nykyisen kaltaisen Euroopan parlamentin jäsenet eli epävirallisesti europarlamentaarikot tai tuttavallisemmin ”mepit” (MEP, Member of the European Parliament) on vuodesta 1979 valittu suorilla vaaleilla.

Aluksi parlamentti oli lähinnä kokeneiden poliitikkojen keskustelukerho. Lähinnä 2000-luvulla elimen valta kuitenkin kasvoi kansallisten parlamenttien työtä ohjaavaksi ”Euroopan eduskunnaksi”.

Valtaoikeudet Muokkaa

Euroopan parlamentin asema ja toimivalta ovat vahvistuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sen asema EU:n toimielimenä ei kuitenkaan ole samanlainen kuin jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien kunkin maan lainsäädännössä. Euroopan parlamentin toimivalta voidaan ryhmittää viiteen kokonaisuuteen:

  1. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy jäsenvaltioiden esityksen pohjalta komission jäsenet. Parlamentilla on mahdollisuus epäluottamuslauseen antamiseen koko komissiolle; yksittäisiä komissaareja se ei voi erottaa.
  2. Parlamentti osallistuu EU:n lainsäädäntöprosessiin tavallisen lainsäätämisjärjestyksen[4] (entinen yhteispäätösmenettely) mukaan, sekä antamalla mietintöjä tai lausuntoja. Parlamentilla on mahdollisuus pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksia, mutta varsinaista aloiteoikeutta parlamentilla ei ole.
  3. Parlamentti osallistuu EU:n talousarvion käsittelyyn
  4. Parlamentti osallistuu EU:n uusien jäsenvaltioiden hyväksymiseen
  5. Parlamentti valvoo komission ja neuvoston toimintaa erilaisten raportointien kautta. Lisäksi yksittäisillä parlamentin jäsenillä on oikeus suullisten ja kirjallisten kysymysten esittämiseen neuvostolle ja komissiolle. Parlamentti myös nimittää Euroopan oikeusasiamiehen.

Parlamentin toiminta Muokkaa

Puheenjohtajakokouksessa Euroopan parlamentin puhemies tapaa poliittisten ryhmien puheenjohtajat. He päättävät parlamentin töiden järjestämisestä kuten täysistuntojen aikataulun ja esityslistan, sekä valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanon.

Parlamentin puhemiehistö muodostuu Euroopan parlamentin puhemiehestä, 14 varapuhemiehestä ja tarkkailijoina toimivista kuudesta kvestorista. Kuuden kvestorin tehtäviin kuuluvat jäseniä välittömästi koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön antamien ohjeiden mukaisesti. Kvestorit valitsee edustajakokous kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Euroopan parlamentin valtuuskunnat ylläpitävät suhteita maihin, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä.

Oikeisto ja sosialistit ovat europarlamentin suurimmat ryhmät ja jakavat sen tärkeimmät johtopaikat. Johtopaikoille valitaan kokeneita suurten maiden parlamentaarikkoja tai sellaisia pienten maiden edustajia, jotka onnistuvat hankkimaan tukea suurista maista.[5]

Valiokunnat Muokkaa

Euroopan parlamentin täysistuntojen valmistelua varten jäsenet jakautuvat 20 pysyvään valiokuntaan, jotka erikoistuvat eri aloihin. Tarvittaessa voidaan lisäksi perustaa alivaliokuntia, tutkintavaliokuntia tai väliaikaisia valiokuntia. Kunkin valiokunnan kokoonpano vastaa voimasuhteiltaan täysistuntoa. Valiokunnat kokoontuvat pääsääntöisesti Brysselissä ja niiden istunnot ovat yleisölle avoimia.

Valiokunnissa europarlamentaarinen kokemus on merkittävää. Suurten uudistusten käsittely saattaa kestää useita parlamenttikausia, jolloin auttaa, että valiokunnan jäsen tuntee hankkeen historian.[5]

Valiokunnat nimilyhenteineen:

  • Ulkoasiat AFET
    • Ihmisoikeudet (alivlk.) DROI
    • Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (alivlk.) SEDE
  • Kehitysyhteistyö DEVE
  • Kansainvälinen kauppa INTA
  • Budjetti BUDG
  • Talousarvion valvonta CONT
  • Talous- ja raha-asiat ECON
  • Työllisyys ja sosiaaliasiat EMPL
  • Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus ENVI
  • Teollisuus, tutkimus ja energia ITRE
  • Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja IMCO
  • Liikenne ja matkailu TRAN
  • Aluekehitys REGI
  • Maatalous ja maaseudun kehittäminen AGRI
  • Kalatalous PECH
  • Kulttuuri ja koulutus CULT
  • Oikeudelliset asiat JURI
  • Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat LIBE
  • Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat AFCO
  • Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo FEMM
  • Vetoomukset PETI
  • Ilmastonmuutos (väliaikainen valiokunta) CLIM

Sijaintipaikat Muokkaa

Tiedosto:European-parliament-strasbourg-inside.jpg
Tiedosto:2007 07 16 parlament europejski bruksela 21.JPG

Euroopan parlamentin virallinen päätoimipaikka on Strasbourg, minkä lisäksi sillä on toimipaikka Brysselissä. Parlamentin sihteeristö puolestaan sijaitsee Luxemburgissa. Käytännössä parlamentti kokoontuu Strasbourgissa vain neljän päivän ajan kuukaudessa suorittamaan äänestyksiä täysistunnoissa. Muut täysistunnot, valiokuntatyöskentely ja erilaiset kuulemistilaisuudet tapahtuvat Brysselissä, missä parlamentilla on käytössään eniten tiloja.

Toimipaikat on vahvistettu viimeksi Amsterdamin sopimuksessa, eikä parlamentilla ole itsellään mahdollisuutta niitä muuttaa. Monet europarlamentaarikot haluaisivat vahvistaa Brysselin parlamentin ainoaksi sijaintipaikaksi, sillä kaksi sijaintipaikkaa hankaloittavat parlamentin toimintaa ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, jotka on arvioitu 200 miljoonaksi euroksi vuosittain. Loppuvuonna 2013 pyysi 12 suomalaista EU-parlamentin jäsentä Suomen hallitusta ja eduskuntaa avuksi hankkeeseen, jonka tarkoituksena on lopettaa Euroopan parlamentin istuntoviikot Ranskan Strasbourgissa. Lähes samaan aikaan Euroopan parlamentti päätti ehdottaa perussopimuksen muuttamista niin, että se voisi itse päättää toimipaikkansa sijainnista. Ehdotuksessa todetaan, että parlamentin kuukausittain toistuva muuttaminen on useimpien EU-kansalaisen silmissä "symbolisesti kielteinen asia".[6]

Euroopan parlamentin vaalit Muokkaa

Malline:Pääartikkeli

Vuoden 2004 vaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Samanaikaisuudella tarkoitetaan eri maiden vaalien päättyvän muutaman päivän sisällä. EU suositteli vaalituloksien julkaisemista vasta kun viimeisetkin äänet on annettu. Tästä lipsuttiin hiukan, sillä esimerkiksi Alankomaat julkisti vaaliensa tuloksen heti torstaina, kolme päivää etuajassa.

Poliittiset ryhmät Muokkaa

Vuodesta 2004 vuoden 2006 loppuun europarlamentaarikkojen määrä oli 732, mutta Romanian ja Bulgarian liittyessä EU:n jäsenmaiksi 1. tammikuuta 2007 määrä nousi 785:een. Vuoden 2009 vaalien jälkeen jäsenten määrä laski 736:een. Europarlamentaarikot eivät järjestäydy maittain, vaan kymmenen europuolueen ja seitsemän maanosanlaajuisen poliittisen ryhmän tunnusten alle. Ryhmät ovat ajan myötä vaihdelleet.[7] Seuraavassa nykyiset Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät:

Maiden paikkamäärät Muokkaa

EU-mailla on paikkoja Euroopan parlamentissa seuraavasti 2009 vaaleihin saakka. Paikkajako ei vastaa suoraan väkilukua, vaan pienillä mailla on suhteessa enemmän paikkoja kuin suurilla.

Suomalaiset edustajat Muokkaa

Malline:Pääartikkeli Vaalikaudeksi 2009–2014 Suomesta valittiin 13 edustajaa europarlamenttiin:

RyhmäEdustajaPuolue
Euroopan kansanpuolueen ryhmä: Sari Essayah kd.
Petri Sarvamaa kok.
Eija-Riitta Korhola kok.
Sirpa Pietikäinen kok.
Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä: Liisa Jaakonsaari sd.
Mitro Repo sd.
Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä: Nils Torvalds r.
Anneli Jäätteenmäki kesk.
Riikka Pakarinen kesk.
Hannu Takkula kesk.
Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä: Satu Hassi vihr.
Tarja Cronberg vihr.
Vapaa ja demokraattinen Eurooppa: Sampo Terho ps.

Timo Soinin tultua valituksi Suomen eduskuntaan vuonna 2011 hänen tilalleen tuli Sampo Terho. Heidi Hautala valittiin kehitysministeriksi Kataisen hallitukseen, minkä johdosta hänen tilalleen parlamenttiin nousi Tarja Cronberg. Parlamentin valittua Ville Itälän Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen hänen tilalleen nousi Petri Sarvamaa.[8] Carl Haglundin tultua valituksi Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajaksi vuonna 2012 hänen tilalleen nousi Nils Torvalds.

Parlamentin paikkajakoa mukautettiin laajentumisiin kesäkuun 2009 vaaleissa, jolloin Suomesta valittiin 13 edustajaa (siitäkin riippumatta, ettei Lissabonin sopimus tullut voimaan ennen vaaleja).

Puhemiehet Muokkaa

virkakausi nimi puolue ryhmä valtio
Yleiskokouksen presidentit, 1952–1958
1952–1954 Paul-Henri Spaak sosialisti Euroopan sosialidemokraattinen puolue Malline:BEL
1954[9] Alcide De Gasperi
kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:ITA
1954–1956 Giuseppe Pella kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:ITA
1956–1958 (1 kerta) Hans Furler kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:Saksan liittotasavalta
Parlamentin yleiskokouksen presidentit 1958–1962
1958–1960 Robert Schuman kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:FRA
1960–1962 (2 kerta) Hans Furler kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:Saksan liittotasavalta
Parlamentin presidentit (nimitetyt) 1962–1979
1962–1964 Gaetano Martino liberaalidemokraatti Euroopan liberaalidemokraattinen puolue Malline:ITA
1964–1965 Jean Duvieusart kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:BEL
1965–1966 Victor Leemans CVP Euroopan kansanpuolue Malline:BEL
1966–1969 Alain Poher kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:FRA
1969–1971 Mario Scelba liberaali Euroopan kansanpuolue Malline:ITA
1971–1973 Walter Behrendt sosialisti Euroopan sosialidemokraattinen puolue Malline:Saksan liittotasavalta
1973–1975 Cornelis Berkhouwer liberaalidemokraatti Euroopan liberaalidemokraattinen puolue Malline:NED
1975–1977 Georges Spénale sosialisti Euroopan sosialidemokraattinen puolue Malline:FRA
1977–1979 Emilio Colombo liberaali Euroopan kansanpuolue Malline:ITA
Parlamentin presidentit (valitut) vuodesta 1979
Heinäkuu 1979 – tammikuu 1982 Simone Veil keskustalainen Euroopan liberaalidemokraattinen puolue Malline:FRA
Tammikuu 1982 – heinäkuu 1984 Piet Dankert sosialisti Euroopan sosialidemokraattinen puolue Malline:NED
Heinäkuu 1984 – tammikuu 1987 Pierre Pflimlin keskustalainen/tasavaltalainen Euroopan kansanpuolue Malline:FRA
Tammikuu 1987 – heinäkuu 1989 Henry Plumb Konservatiivipuolue Euroopan demokraatit Malline:UK
Heinäkuu 1989 – tammikuu 1992 Enrique Barón Crespo sosialisti Euroopan sosialidemokraattinen puolue Malline:ESP
Tammikuu 1992 – heinäkuu 1994 Egon Klepsch kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:GER
Heinäkuu 1994 – tammikuu 1997 Klaus Hänsch sosialisti Euroopan sosialidemokraattinen puolue Malline:GER
Tammikuu 1997 – heinäkuu 1999 José María Gil-Robles kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:ESP
Heinäkuu 1999 – tammikuu 2002 Nicole Fontaine gaullisti Euroopan kansanpuolueEuroopan demokraatit Malline:FRA
Tammikuu 2002 – heinäkuu 2004 Pat Cox sitoutumaton Euroopan liberaalidemokraattinen puolue Malline:IRL
Heinäkuu 2004 – tammikuu 2007 Josep Borrell sosialisti Euroopan sosialidemokraattinen puolue Malline:ESP
Tammikuu 2007 – heinäkuu 2009 Hans-Gert Pöttering kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolueEuroopan demokraatit Malline:GER
Heinäkuu 2009 – tammikuu 2012 Jerzy Buzek kristillisdemokraatti Euroopan kansanpuolue Malline:POL
Tammikuu 2012–
päättyy heinäkuussa 2014
Martin Schulz sosialisti Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Malline:GER

ParlamentariumMuokkaa

Parlamentarium on Euroopan parlamentin vierailukeskus, joka sijaitsee osoitteessa Rue Wiertz 60 / Wiertzstraat 60, 1047 Bryssel. Rakennus, jossa Parlamentarium sijaitsee on nimeltään Willy Brandt. Parlamentarium esittelee Euroopana parlamentin toimintaa ja se on auki viikon jokaisena päivänä. [10]. Rakennukseen voi tutustua 23:lla eri kielellä multimediaoppaan avulla. Näyttelytilaa on 3000 neliömetriä. [11]

Viitteet Muokkaa

  1. Lyhenneluettelo, Kotus
  2. http://www.europarl.europa.eu/meps/fi/map.html
  3. http://www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room/content/20130308IPR06302/html/Vuoden-2014-eurovaaleissa-pieni%C3%A4-muutoksia-j%C3%A4senm%C3%A4%C3%A4riin
  4. http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fi/0081f4b3c7/Law-making-procedures-in-detail.html
  5. 5,0 5,1 Malline:Lehtiviite
  6. [{{{Osoite}}} {{{Nimeke}}}]
  7. http://www.kas.de/wf/de/71.4504/
  8. Petri Sarvamaa aloitti Itälän tilalla EU-parlamentissa iltasanomat.fi. 14.3.2012. Viitattu 14.3.2012.
  9. died 19 August 1954
  10. Europarl Visiting: Virailukeskus Parlamentarium Viitattu 14.9.2013.
  11. Parlamentarium-esite Viitattu 14.9.2013.

Aiheesta muualla Muokkaa

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki