Fandom

Vaaliwiki

Matti Vanhanen

1 143sivua
tässä wikissä
Add New Page
Keskustelu0 Share

Matti Taneli Vanhanen (s. 4. marraskuuta 1955 Jyväskylä) on keskustalainen poliitikko, joka pääsi eduskuntaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Vanhanen nimitettiin puolustusministerin paikalta Suomen pääministeriksi 24. kesäkuuta 2003 Anneli Jäätteenmäen erottua virasta. Vanhanen jatkoi pääministerinä myös vuodesta 2007 eteenpäin.

Matti Vanhasen nimittäminen puolustusministeriksi oli osa Keskustan strategiaa esiintyä vahvemmin kolmella ministerillä muuttovoittoisella Uudellamaalla, koska sieltä nimitettiin pääministeriksi sinne Etelä-Pohjanmaan vaalipiiristä siirtynyt Anneli Jäätteenmäki ja myös Tanja Karpela. Pohjanmaiden jäädessä ministerinpaikoitta hyvitettiin niitä lautakuntien puheenjohtajapaikoilla. Jäätteenmäen erotessa pääministeriksi nimitettävää Vanhasta puolustusministerinä seurasi aiemmin kauppa- ja teollisuusministerinä ollut Seppo Kääriäinen.

Kun Vanhanen päätettiin nimittää pääministeriksi, valittiin hänet myös enemmistöparlamentaristisen periaatteen mukaan Suomen Keskustan puheenjohtajaksikin. 16. huhtikuuta 2005 Matti Vanhasen ilmoitti ryhtyvänsä Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi.

Hänellä on kaksi lasta entisen vaimonsa Merja Vanhasen (avioitui 1985) kanssa, Annastiina (1991) ja Juhana (1994).


Henkilöhistoria Muokkaa

Vanhanen syntyi 1955 Jyväskylässä. Hänen isänsä on emeritusprofessori ja dosentti Tatu Vanhanen, joka on hankkinut erityistä kuuluisuutta väestötieteellisillä tutkimuksillaan. Vanhanen on oppiarvoltaan valtiotieteen maisteri. Ennen tuloaan eduskuntaan vuonna 1991 hän toimi paikallislehti Kehäsanomien toimittajana 1985–1988 ja päätoimittajana 1988–1991 Vantaalla.

Merja Vanhanen kertoi STT:lle 6. huhtikuuta 2005 eroavansa. Merja ja Matti Vanhasen asumusero alkoi toukokuussa 2005, kun Merja Vanhanen muutti omaan asuntoonsa Nurmijärven Klaukkalaan. Vanhasten lapset pysyvät kirjoilla Katajamäessä.

Ura poliitikkona Muokkaa

Vihreä keskustaliberaaliMuokkaa

Vanhanen toimi Keskustanuorten (keskustan nuorisojärjestö, silloinen Nuoren Keskustan Liitto) puheenjohtajana 1980–1983. Vanhanen valittiin kansanedustajaksi 1991. Kansanedustajana Vanhanen edusti keskustaliberaalia ja vihreää linjaa torjuen eduskuntaponnella mm. kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen muotoileman energiakompromissin marraskuussa 1992, mikä olisi jo silloin mahdollistanut viidennen ydinvoimalan rakentamisen Suomeen.

TyöreformistiMuokkaa

Paavo Lipposen I hallituksen aikana Vanhanen oli valmistelemassa työehtosopimusjärjestelmän paikallistasolle tuovaa työreformia, minkä erityisesti toista versiota SAK piti työehtosopimusjärjestelmän murtamisena. Työreformia kannatettiin järjestökentässä erityisesti Suomen yrittäjäin keskusliitossa (Suomen yrittäjäin keskusliitto ry., SYKL, nykyisin Suomen yrittäjät ry.), kun taas lähinnä SAK-laisissa teollisuusliitoissa asia koettiin uhaksi koko työehtosopimusjärjestelmälle.

Työreformikeskustelun aikana ennen 1999 eduskuntavaaleja Metallityöväenliitto korosti, että sen työehtosopimus kyllä tarjoaa joustoja. Sähköteknisen alan Kiina-ilmiö 2000-luvun puolella on saanut muovialan yrityksiä siirtymään Kemianteollisuudesta Teknologiateollisuuteen, missä käytettäisiin muiden Kemianliiton ja Kemianteollisuuden työehtosopimuksen sijasta Metallityöväenliiton ja Teknologiateollisuuden työehtospimukseen. Vaihtoa Kemianliiton sopimuksesta Metallityöväenliiton sopimukseen ovat työntekijät vastustaneet matkapuhelinten muoviosia valmistavissa suomalaisyrityksissä.

2003 hallitusneuvotteluissa Säätytalolla SDP halusi varmat takeet siitä, ettei keskusta ota johtavana hallituspuolueena työreformia esille hallituksessa ja että työreformi on keskustan puolelta haudattu "Atlantin pohjaan".

Sattumapääministeri ja puolueen puheenjohtajaMuokkaa

Pääministeriksi Vanhanen valittiin puolustusministerin paikalta kesäkuussa 2003, kun Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta niin sanotun Irak-skandaalin vuoksi. Vanhasen hallitus on Suomen tasavallan 69.hallitus.

Suomessa oli Esko Ahon hallituksesta 1991 alkaen omaksuttu brittiläinen tapa, jossa suurimman puolueen puheenjohtajasta valitaan pääministeri. Näin ollen päätös Vanhasen nimityttämisestä pääministeriksi johti myös siihen, että hänet valittiin Jäätteenmäen jälkeen Suomen Keskustan puheenjohtajaksi.

Presidenttiehdokas ja ulkopoliitikkoMuokkaa

Ehdokas puolueen toivomuksestaMuokkaa

16. huhtikuuta 2005 Matti Vanhasen ilmoitti ryhtyvänsä Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi. Asia vahvistui Vanhasen ilmoitettua asiasta Keravalla keskustan Uudenmaan piirin vuosikokouksessa.

Ulkopolitiikan täydentäjäMuokkaa

7. kesäkuuta 2005 Matti Vanhanen, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen sekä ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki tekivät työvierailun Moskovaan Venäjän pääministeri Mihail Fradkovin luo Suomen ja Venäjän välisiin taloussuhteisiin koskien. Vierailun yhteydessä todettiin ilmaloukkauskeskustelu loppuun käsitellyksi, mikä osoitti, että ensi kertaa joulukuun 2002 jälkeen pääministeri on myös alkanut osallistua EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvaan ulkopolitiikkaan. Ulkoasiainhoidosta pääministerille on katsottu kuuluvan Eurooppa-politiikan osana ulkosuhteet muihin EU-maihin.

Pääministeri Fradkovin luoksen suuntautuneen vierailun vastavierailun suorittaa Venäjän presidentti Vladimir Putin elokuun 1. ja 2. päivä Kultarantaan tasavallan presidentin luokse. Valtioneuvoston jäsenistä Vladimir Putinin vastaanotti äitiyslomalla oleva ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. Putinin vierailu sai myös Venäjän virallisessa mediassa kohtalaisen huomion, vaikkei sen aikana tai jälkeen ilmoitettu mistään merkittävästä avauksesta tai tehdystä päätöksestä.

Neutraali Venäjä-poliitikkoMuokkaa

5. elokuuta 2005 ilmoitti puolustusministeriö kevään ilmaloukkauskeskustelun jälkeen sovituin periaattein, että vieraan vallan ilma-alus oli loukannut Suomen ilmatilaan Porvoon alueella. Aikaisemman perusteella monet tiedotusvälineet julkaisivat uutisen kerraten aikaisemmat tapahtumat, jolloin muodostui mielikuva, että kone olisi saattanut olla venäläinen. Ennen kuin keskustelu ja arviot asiasta laajenivat, tarkensi puolustusministeriö seuraavana päivänä, lauantaina, että kyseessä olisi ollut Tupolev Tu-134. Tupolev Tu-134 on tunnettu 1960-luvun neuvostoliittolainen matkustajakone, mistä on olemassa myös myös tiedustelulaitteilla varustettuja tyyppejä. Poliittisena ennakkokannanottona pääministeri totesi, että kyseessä on valitettava yksittäistapaus, mikä tarkoittaa sitä, että edellisistä ilmatilanloukkauksista lähetetyn nootin epäonnistuttua ei valtioneuvosto halua ottaa asiaa korkeaprofiiliseen käsittelyyn.

Suomella on mittavia odotuksia ilman hallituksen toimia markkinaehtoisesti kasvavan Venäjän -kaupan suhteen.

Media ja presidentinvaaliMuokkaa

Seura-lehti ja II opetusministeri Tanja KarpelaMuokkaa

Yhtyneiden kuvalehtien Seuran päätoimittaja Jari Lindholmin mukaan juttua, missä Seurassa kerrottiin nykyisen pääministeri Matti Vanhasen ja nykyisen II opetusministerin, kulttuuriministeri Tanja Karpelan viettäneen neljä vuotta aiemmin hotelliyön samassa huoneessa, valmisteltiin seitsemän kuukautta. Yleisradion televisiolähetyksessä lisäksi Suomen Kuvalehden toimittaja Pekka Ervasti totesi, että paljastukset jatkuvat. Mitään todisteita ei ole kuitenkaan kyetty esittämään.

Seitsemän päivää ja KaarinaMuokkaa

Heinäkuussa tanskalaisen kustantamo Allerin SE og HØR -lehden muotoja noudattava "7 päivää" julkaisi Kaarina-nimisen naisen haastattelun, minkä mukaan Vanhasella ja hänellä olisi ollut kaksi vuotta suhde. Vanhanen ilmoitti, että asia kuuluu yksityiselämän piiriin eikä hänellä ole kommentoitavaa. Vanhanen kuitenkin keskeytti kesälomansa ja tuli ilmoittamaan kantansa Yleisradioon.

Tavallisesti keskustalaisia näkemyksiä lähellä olevan sitoutumattoman sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen toivoi Vanhaselta selitystä. Lauantaina 16. heinäkuuta 2005 Vanhanen totesi haastattelussaan, että kohulla on vaikutusta presidentinvaaliin.

Perjantaina 22. heinäkuuta 2005 Matti Vanhanen antoi Helsingin Sanomille, Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle tiedotteen pääministerin kansliasta, minkä mukaan häntä varoitettiin Seitsemän päivää -lehdessä julkaistavata artikkelista. Hän ei kuitenkaan suostunut Kaarinan ehdotukseen.

23. heinäkuuta Suomen keskustan puoluesihteeri Eero Lankia totesi, että väitteissä voi olla perääkin, mutta ei usko puolustusministeri Seppo Kääriäisen tapaan siihen, että asialla olisi vaikutusta Matti Vanhasen asettamiseksi virallisesti Suomen keskustan presidenttiehdokkaaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa myöhemmin.

Suomen keskustan piirissä sen Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen esitti puolueen pää-äänenkannattaja Suomenmaassa näkemyksiä siitä, että puolueen pitäisi käydä tosissaan presidentinvaalia niin kuin 2000 Esko Ahon kampanjassa. Hänen mukaansa tämä auttaisi puoluetta menestymään myös vuonna 2007 sekä estämään mahdollisen vaalitappion kautta myös pääministeriyden siirtymistä SDPn puheenjohtajalle, Eero Heinäluomalle.

Merkittäviä luottamustoimia Muokkaa

  • Nuoren keskustan liiton puheenjohtajana 1980–1983
  • Keskustan puoluehallitus 1980–1983
  • Espoon kaupunginvaltuusto 1981–1984
  • Kansanedustaja 1991–
  • Keskustan varapuheenjohtaja 2000–2003, puheenjohtaja 2003–
  • Puolustusministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksessa 17.4.2003–24.6.2003
  • Pääministeri 24.6.2003–

Lisäksi hän on toiminut Neste/Fortum Oyj:n ja HOK:n hallintoneuvostoissa.

Triviaa Muokkaa

  • Matti Vanhanen tunnetaan absolutistina.
  • Vanhanen on myös sanonut, että hänen sisällään on ollut aina "hevimies".
  • Matti Vanhanen pitää spagetista, kunhan se ei ole liian maustettua.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki