Fandom

Vaaliwiki

Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue

1 143sivua
tässä wikissä
Add New Page
Keskustelu0 Share
Tämä sivu on tuotu Wikipediasta. Artikkelin nimi Wikipediassa on Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue


Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue r.p. (KTP)
KTP:n ehdokkaat
Perustettu 1988
johto
Puheenjohtaja Hannu Harju
Varapuheen- johtajat Pirkko Ezewuzie,
Olli Krannila
Puoluesihteeri Hannu Tuominen
(pääsihteeri)
ohjelmat
{{{ohjelmat}}}
yhteydet
Toimisto PL 93
01301 Vantaa
Äänenkannattaja Työkansan Sanomat
Kotisivu www.ktpkom.fi
edustus
Kansanedustajia --
Europarlamen- taarikkoja --
Kunnanvaltuu- tettuja 1 (2007)
jäsenyydet
Suomi
Kansainväliset


Rauhan ja Sosialismin puolesta elikkäs Kommunistinen Työväenpuolue (KTP) on vuonna 1988 perustettu suomalainen marxilais-leniniläinen puolue.

Tiedosto:Kuva.jpg

HistoriaMuokkaa

PerustaminenMuokkaa

Päätös KTP:n perustamisesta tehtiin syksyllä 1987 Matinkylän pirtillä pidetyssä seminaarissa, jossa perustettiin Kommunistien keskusneuvosto. Neuvosto alkoi alkuvuodesta 1988 julkaista äänenkannattajaansa Työkansan Sanomat ja puolue perustettiin keväällä 1988 Vantaalla. Perustajat olivat Suomen kommunistisessa puolueessa (SKP) ja sen opposition riveissä aiemmin toimineita, jotka riitautuivat Tiedonantaja-liikkeen enemmistön kanssa sen järjestäydyttyä Suomen kommunistiseksi puolueeksi (yhtenäisyys) (SKPy) vuosina 1986–1987. KTP:n perustajien mielestä SKPy oli etääntynyt liian kauas marxilais-leniniläisistä aatteellisista periaatteista. Perustajat halusivat turvata itsenäisen marxilais-leniniläisen puolueen olemassaolon Suomessa, kun SKPy nähtiin tähän kyvyttömäksi, "gorbatšovilaisten ja kolmaslinjalaisten" virtausten puolueeksi.[1] Marxismi-leninismistä kiinni pitäneet kokivat tulleensa syrjityiksi SKPy:n Dipolin edustajakokouksesta (1987) alkaen, jonka jälkeen uutta puoluetta alettiin rakentaa. Kannatusta ajatus sai varsinkin SKPy:n Uudenmaan piiristä.

Kiista liittolaissuhteistaMuokkaa

Vuonna 2002 KTP koki takaiskun, kun puolue hajosi kysymykseen liittolaissuhteista. KTP:n keskusneuvosto torjui äänin 18–9[2] siirtymisen uuteen vaalipuolueeseen (Muutosvoimat Suomi), johon oli tulossa myös selvästi oikeistolaisia ryhmiä. Tappiolle jäänyttä linjaa kannatettiin erityisesti Helsingin piirijärjestössä, joka liittyikin uuteen puolueeseen ja erotettiin kokonaan KTP:stä. Lähteä saivat muun muassa puoluesihteeri Heikki Männikkö, Työkansan Sanomien päätoimittaja Reijo Katajaranta ja esimerkiksi 1994 presidenttiehdokkuudestaan tunnettu Pekka Tiainen. Erotetut perustivat 14. syyskuuta 2002 Kommunistit ry:n, jonka nimi myöhemmin muutettiin Kommunistien liitoksi. KTP on välttänyt kontakteja entisiin tovereihinsa, jotka ovat toimineet osin yhteistyössä SKP:n kanssa, mutta perustivat syksyllä 2006 Suomen Työväenpuolueen.

Vaaliliittoja äärioikeiston kanssaMuokkaa

KTP vedettiin yllättäen valtakunnalliseen julkisuuteen ennen kunnallisvaaleja 2004, kun kävi ilmi, että puolueen Turun ja Raision osastot olivat menneet vaaliliittoon Olavi Mäenpään oikeistolaisen ja kansallismielisen puolueen (Suomen Kansan Sinivalkoiset) kanssa. KTP:n puheenjohtaja Hannu Harju tuomitsi tapaukset paikallisena "sooloiluna". Vaaliliitoista ei oltu keskusteltu puolueen keskuselimissä ja puolue irtisanoutui niistä olemalla mainostamatta kolmea ehdokastaan. KTP:n turkulainen "vahva mies" Esko Luukkonen sanoi vaaliliittoja vain teknisiksi.[3] KTP sai Turussa 25 ja Raisiossa 16 ääntä. KTP:n kaikista vastuutehtävistä vaalien jälkeen pudotetun Luukkosen äänimäärä putosi edellisistä yrityksestä.

PolitiikkaMuokkaa

KTP:n perustajat olivat entisen SKP:n opposition ja sen aatteellisesti jyrkimmän siiven kannattajia ja puolue on siten osa "taistolaisuuden" jatkumoa. KTP:n ideologia on muotoutunut brežneviläisen marxismi-leninismin pohjalle, vaikka toisaalta Neuvostoliiton loppuaikojen kritiikki on ollut osa puolueen retoriikkaa alusta alkaen. Vuonna 1998 KTP julisti, etteivät 1970–1980-luvuilla "tehdyt arviot aikakauden luonteesta ja vallankumousprosessin etenemisestä" olleet enää "oikeita ja realistisia."[4] KTP kritisoi 1980-luvulla myös kommunistisen liikkeen mielestään liiallista sitoutumista opiskelijoihin ja työväen keskeinen asema haluttiin tuoda esiin puolueen nimessäkin.

Monien mielestä KTP edustaa dogmaattisesti tulkittua marxismi-leninismiä, josta on esitetty osoituksena leniniläinen "puoluekieli". Työkansan Sanomissa saatetaan siteerata Stalinia.

Itsenäinen puolueMuokkaa

Vaatimus itsenäisestä ja oikeaoppisen marxilais-leniniläisestä puolueesta on leniniläisen puolueteorian kulmakivi. Vanhoista "taistolaisista" johtajista uuteen puolueeseen siirtyi SKP:n Uudenmaan pitkäaikainen piirisihteeri Markus Kainulainen, joka jo 1969 oli kannattanut uutta puoluetta kuitenkin vähemmistöön jääden. Vaatimus itsenäisestä marxilais-leniniläisestä puolueesta, jota ei haudata SKDL:n tai Deva:n kaltaisiin liittoumiin on ollut KTP:lle keskeinen, kuten oli SKP:n oppositiollekin jo 1960-luvulla.

Euroopan unioniMuokkaa

KTP vastustaa jyrkästi Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa ja vaatii unionista eroamista. Puolue pitää myös europarlamenttivaaleihin osallistumista tuen antamisena EU:lle ja se on boikotoinut kaikkia Suomessa järjestettyjä eurovaaleja.

JucheMuokkaa

KTP on usein tukenut Korean demokraattista kansantasavaltaa (KDKT) ja maassa kehitettyä Juche-aatetta. KTP:n johtavia tovereita osallistuu laajasti Korea-toimintaan ja Työkansan sanomissa julkaistaan KDKT:n politiikkaa tukevia artikkeleita. KTP on julkaissut Kim Jong-Ilin kirjoituksia erillisinä kirjasina.

OrganisaatioMuokkaa

KTP:n korkein päättävä elin on kerran vuodessa koolle kutsuttava edustajakokous. Kokous valitsee puolueen johdon ja keskusneuvoston, joka valitsee poliittisen toimikunnan. KTP on pitänyt edustajakokouksia joka vuosi perustamisestaan lähtien.

Puolueen nykyinen puheenjohtaja on sähköasentaja Hannu Harju Vantaalta, puolueen kotipaikkakunnalta. Harju valittiin puheenjohtajaksi KTP:n 9. puoluekokouksessa 1997. Häntä edelsi Timo Lahdenmäki.

Internationalistisena puolueena KTP:lla on lämpimät suhteet joihinkin kommunistipuolueisiin Euroopassa. Erityisen läheistä yhteistyötä KTP on tehnyt Viktor Tjulkinin johtaman Venäjän kommunistisen työväenpuolueen – Vallankumouksellisen kommunistien puolueen (VKTP-VKP) kanssa. Myös "Pohjoismaiden Kommunistipuolueiden" yhteistoimintaa on viritelty ruotsalaisten (nyk. SKP), norjalaisten (NKP) ja tanskalaisten (KPiD) tovereiden kanssa.

TiedonvälitysMuokkaa

KTP:n pää-äänenkannattaja on 15 kertaa vuodessa ilmestyvä Työkansan Sanomat (ISSN 1459-0646), joka sai nimensä SKP:n 1940- ja 1950 -luvuilla ilmestyneeltä sanomalehdeltä. Lehden nykyinen päätoimittaja on Hannu Tuominen (2002–), jota edelsi Reijo Katajaranta.

Pääkaupunkiseudulla kuultavassa Kansan radioliiton Lähiradiossa 100,3 MHz KTP:lla on kuultavissa keskiviikkoisin 20:00-20:30 lukuun ottamatta kuukauden viimeistä keskiviikkoa "Työväen puolituntinen" -ohjelma.

KannatusMuokkaa

KTP:n kannatus vaaleissa ei ole koskaan noussut suureksi edes paikallisesti. Parhaimmillaan (1996) puolue sai kolme kunnanvaltuutettua. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa vain Pirkko Ezewuzie Kemissä onnistui pääsemään läpi puolueen listoilta KTP:n kannatuksen noustua kaupungissa mm. SKP:n kustannuksella. Eduskuntavaaleissa puolue on saanut noin 3 000–6 000 ääntä. Kehnon menestyksen jälkeen puolue on kuitenkin onnistunut keräämään kokoon tarvittavat 5 000 kannattajakorttia. Puolue on osallistunut omilla listoillaan vaaleihin myös useissa ammattiliitoissa ja osuuskunnissa. Pekka Tiainen toimi Elannon valtuustossa KTP:n listalta valittuna vuosina 1991–2003.

VaalitilastotMuokkaa

Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajia Äänet Osuus
1991 6 201 0,22%
1995 4 784 0,17%
1999 3 455 0,13%
2003 2 908 0,10%
      Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutettuja Äänet Osuus
1992 1 4 828 0,18%
1996 3 4 483 0,19%
2000 2 2 314 0,10%
2004 1 1 248 0,05%

Aiheesta muualla Muokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Heikki Männikkö (Jäänmurtaja 4), s. 60-62. linkki
  2. KTP:n näköalattomuus (Tiedonantaja ?.4.2002).
  3. Hannu Miettunen: Turun ja Raision ratkaisu yllätti Ktp:n johdon. Mäenpää solmi vaaliliiton äärikommunistien kanssa (Turun Sanomat 15.9.2004) linkki
  4. "Sosialismin ja kommunistisen liikkeen vaikeuksien syistä" (KTP:n 10. edustajakokouksen 23–24.5.1998 asiakirja) linkki

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki