Fandom

Vaaliwiki

Vasemmistoliitto

1 143sivua
tässä wikissä
Add New Page
Keskustelu0 Share
Tämä sivu on tuotu Wikipediasta. Artikkelin nimi Wikipediassa on Vasemmistoliitto


Vasemmistoliitto (Vas.)
Vasemmistoliiton ehdokkaat
Perustettu 28.–29.4.1990
johto
Puheenjohtaja Martti Korhonen
Varapuheen- johtajat 1Risto Kalliorinne
2Minna Sirnö
Puoluesihteeri Aulis Ruuth
ohjelmat
{{{ohjelmat}}}
yhteydet
Toimisto Viherniemenkatu 5, 2. kerros 00530 HELSINKI
Äänenkannattaja Kansan Uutiset
Kotisivu www.vasemmistoliitto.fi
edustus
Kansanedustajia 19 (vas)
Europarlamen- taarikkoja 1 (GUE/NGL)
Kunnanvaltuu- tettuja 987 (2004)
jäsenyydet
Suomi
Kansainväliset NGLA
NELF

Vasemmistoliitto r.p (Vas.) on huhtikuussa 1990 perustettu suomalainen vasemmistopuolue, joka sai vuoden 2003 vaaleissa 19 kansanedustajaa.

Historia Muokkaa

PerustaminenMuokkaa

Vasemmistoliitto perustettiin 28.–29. huhtikuuta 1990 Helsingissä Kulttuuritalolla ja jäähallissa pidetyssä avoimessa kokouksessa, johon otti osaa 3500 kannattajaa.[1]

Uuden puolueen takana olivat Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) sekä Suomen naisten demokraattisen liiton (SNDL) kannattajat. Mukaan tulivat myös (SKP/SKDL:stä 1980-luvun puolivälissä erotetut) Demokraattisen vaihtoehdon (DeVa) kannattajat. Idea uudesta puolueesta oli elänyt jo muutaman vuoden ajan ja aiheesta järjestettiin keskustelutilaisuuksia. Aluksi puhuttiin laaja-alaisesta "vasemmistoliitosta" pienellä kirjoittaen, kunnes nimi viimeistään 1989 vakiintui. Vasemmistoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Claes Andersson.

Vasemmistoliittoa perustettaessa puolueeseen tuli mukaan varsin erilaisia aineksia. Yksi Vasemmistoliiton suunnittelijoista, Reijo Käkelä, siirtyi SDP:hen jo ennen puolueen perustamista – syynä entisen SKP:n vähemmistön mukaantulo.[2] Sosialistiksi tai kommunistiksi itseään nimittäviä on puolueessa edelleen, vaikka Suomen kommunistisen puolueen (yhtenäisyys) (SKPy) kannattajat poistuivat jo 1990-luvun puolivälissä ja perustivat SKP:n uudelleen.

HallituspuolueenaMuokkaa

Vasemmistoliitto osallistui sekä Paavo Lipposen ensimmäiseen (1995–1999) että toiseen (1999–2003) hallitukseen pitäen hallussaan kahta ministerinsalkkua. Puoluekokouksessa 1995 vain 17 viidestäsadasta edustajasta äänesti hallitukseen osallistumista vastaan.[1]

Kulttuuriministerinä toiminut Andersson joutui väistymään myös hallituksesta syyskuussa Suvi-Anne Siimeksen tultua valituksi puoluejohtajaksi.[3]

Eduskuntavaalien 2003 jälkeen Vasemmistoliitto ei päässyt hallitukseen - vaikka haluja olisikin ollut[4] - sillä Anneli Jäätteenmäen hallituksesta tehtiin edeltäjiä kapeapohjaisempi punamultahallitus.

Kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Mikko Kuoppa ja Veijo Puhjo erotettiin eduskuntaryhmästä heti kauden alussa 1995 näiden äänestettyä hallitusta vastaan. Nämä perustivat sitten oman eduskuntaryhmänsä, Vasemmistoryhmän (Va-r). Ennen seuraavia eduskuntavaaleja kapinalliset kuitenkin hyväksyttiin takaisin ja asetettiin ehdokkaiksi.[5]

Matti Viialaisen yhdistämishankeMuokkaa

Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri (1990–1995) ja SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen perusti 2005 Vasemmisto yhteen -yhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää kahden suuren vasemmistopuolueen yhtymistä. Viialainen oli esittänyt vastaava usein aikaisemminkin. Ennen yhdistyksen perustamista kiersi vasemmistopiireissä aihetta käsitellyt Viialaisen ja Timo Roppolan kirjoittama muistio.[2] Keskustellessaan muistiosta puoluehallitus katsoi, ettei yhdistämiselle ollut asiallisia perusteita tai kannatusta.[6] Viialainen erosi Vasemmistoliitosta viimein keväällä 2006 nähtyään maltillisten voimien joutuneen puolueessa tappiolle.[7]

Suvi-Anne Siimeksen eroMuokkaa

1. maaliskuuta 2006 Vasemmistoliittoa vuodesta 1998 johtanut Suvi-Anne Siimes ilmoitti yllättäen eroavansa tehtävästään. Erimielisyyksiin puolueensa kanssa ajautunut puheenjohtaja osoitti erotessaan syyttävän sormensa Vasemmistoliiton "entisiin taistolaisiin", jotka hänen mielestään jarruttivat välttämättömiä uudistuksia.[8]

Siimes oli kritisoinut tovereitaan julkisuudessa usein jo aiemmin, mutta kulminaatiopisteeksi muodostui puolueen eduskuntaryhmän ottama kanta kriisinhallintalain käsittelyssä. Ryhmän enemmistö vaati, että EU:n taistelujoukkojen käyttöön tulisi olla suomalaisten osalta Yhdistyneiden kansakuntien tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuutus.[9]

Suvi-Anne Siimes antoi virallisen eroilmoituksensa puoluehallituksen kokoukselle 2. maaliskuuta 2006. Eron myöntänyt hallitus päätti esittää huhtikuussa kokoontuvalle puoluevaltuustolle ylimääräistä puoluekokousta toukokuuksi.[10]

Uuden puheenjohtajan valinta keväällä 2006Muokkaa

Suvi-Anne Siimeksen erottua puolueen puheenjohtajan tehtävästä, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 13. toukokuuta 2006 Tampereella pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän 53-vuotias puheenjohtaja Martti Korhonen. Äänestyksessä toiseksi sijoittui 29-vuotias helsinkiläinen eduskunta-avustaja Paavo Arhinmäki. Toisella kierroksella Korhonen sai 273 ja Arhinmäki 150 ääntä. Ensimmäisellä kierroksella mukana olivat lisäksi Markus Mustajärvi (69 ääntä), Katja Syvärinen (55 ääntä) ja Erkki Virtanen (21 ääntä).[11] Korhonen oli ehdolla puolueensa puheenjohtajaksi jo 1998, mutta hän hävisi tuolloin Siimekselle äänin 273–223.[2]

PolitiikkaMuokkaa

Vasemmistoliitto haki perustettaessaan tarkoituksellisesti pesäeroa sosialismiin ja kommunismiin eikä nykyäänkään halua assosioitua näihin aatteisiin. Puolueen linjaksi määriteltiin punavihreys, jonka sisältö jäi löyhästi määritellyksi. Verkkosivuilla puhutaan "humanismista, vasemmistolaisista arvoista ja eurooppalaisen työväenliikkeen perinteestä".[12] Esimerkiksi Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Siimes sanoi alkuvuodesta 2005, ettei koskaan ole ollut "minkään sortin sosialisti".[13] Presidentinvaalissa 2006 puolue asettui virallisesti SDP:n ehdokkaan Tarja Halosen taakse.[14]

Vasemmistoliitto hyväksyi ensimmäisen ohjelmansa (Vapauden, demokratian ja kestävän kehityksen yhteiskunta) vasta puoluekokouksessa 1998. Perustettaessa huomio oli kiinnitetty vain joidenkin yleisten periaatteiden julkituomiseen. 1995 puolueohjelmasta heräsi vilkas keskustelu ja idea kolmannesta vasemmistosta nousi esiin päätyen itse ohjelmaankin. Vasemmistoliitto kokee edustavansa uutta vasemmistolaisuutta ensimmäisen (1800-luvun alun) ja toisen (1889–1989) vasemmiston parhaimpia perinteitä vaalien.[15] Puolue valmistelee parhaillaan uutta puolueohjelmaa, jonka luonnos julkaistiin helmikuun 2006 lopussa.[16]

Euroopan unioniMuokkaa

Kysymys Euroopan integraatiosta ja EU:sta sen toteuttajana on jakanut Vasemmistoliittoa alusta asti. Puolueen johto näkee EU:n tarjoavan positiivisia mahdollisuuksia suurimman osan kannattajista suhtautuessa asiaan epäillen. Puolueen johdon enemmistö tuki 1994 Suomen liittymistä EY:öön, mutta vain 24 % vasemmistoliittolaisista äänesti liittymisen puolesta. Marraskuussa 1994 Vasemmistoliiton 19 kansanedustajasta 12 äänesti EY-jäsenyyden puolesta.[17] Vaikka Vasemmistoliitossa ei tehty virallista päätöstä suhtautumisesta unionin perustuslakiin, tuki puolueen johto sitäkin vahvasti.

OrganisaatioMuokkaa

Vasemmistoliiton korkein päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva puoluekokous, jonka tehtävänä on valita puolueelle puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri, puoluehallitus ja puoluevaltuusto. Kokouksissa hyväksytään puolueen ohjelmat ja asiakirjat. Nykyiset säännöt ovat vuodelta 2004 ja puolueessa valmistellaan uutta ohjelmaa hyväksyttäväksi seuraavassa puoluekokouksessa. Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto ja kuukausittain kokoontuva puoluehallitus.

Järjestörakenne koostuu paikallis-, piiri- ja keskustasosta. Vasemmistoliitolla on 15 piirijärjestöä ja

Vasemmistoliiton naisjärjestö on Vasemmistonaiset. Nuorisotyötä tekee puolueesta riippumaton, itsenäinen Vasemmistonuoret.

Vasemmistoliitossa on tällä hetkellä noin 10 000 jäsentä.[12] 1998 puolue ilmoitti jäsenmääräkseen 14 000.[1]

Vasemmistoliiton samoin kuin sen edeltäjien päätearkistona toimii Kansan Arkisto, joka on kaikille avoin yksityinen keskusarkisto.

TiedonvälitysMuokkaa

Puolueen pää-äänenkannattaja neljästi viikossa ilmestyvä Kansan Uutiset. 2004 aloitti ilmestymisensä puolueen verkkolehti Verstas.

Kansainväliset suhteetMuokkaa

Vasemmistoliitolla on perustamisestaan lähtien ollut läheiset suhteet moniin eurooppalaisiin vasemmistopuolueisiin. Vasemmistoliitto kuuluu europarlamentissa Euroopan yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) ryhmään. Puolue on kuitenkin suhtautunut varsin kriittisesti GUE/NGL:n linjaan ja joulukuussa 2004 silloinen puheenjohtaja kehotti harkitsemaan GUE/NGL:stä eroamista.[18] Vasemmistoliiton ainoa europarlamentaarikko Esko Seppänen on tunnettu puoluejohdon kriitikko ja sen vasemmistosiiven näkyvin edustaja.

Suomalaiset olivat mukana perustamassa Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liittoa (NGLA) Reykjavikissa 1. helmikuuta 2004 yhdessä Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan veljespuolueiden kanssa.[1]

Vasemmistoliitto kuuluu 1991 perustettuun Uuteen eurooppalaiseen vasemmistofoorumiin (NELF).

Vasemmistoliiton puheenjohtajatMuokkaa

EduskuntaryhmäMuokkaa

Nykyiset kansanedustajatMuokkaa

VaalitMuokkaa

Eduskuntavaalit
Vuosi Paikat Äänet Osuus
1991 19 274 639 10,1%
1995 22 310 340 11,2%
1999 20 291 675 10,9%
2003 19 277 152 9,9%
    Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet Osuus
1992 1 319 310 757 11,7%
1996 1 128 246 597 10,4%
2000 1 027 219 671 9,9%
2004 987 228 358 9,6%
Europarlamenttivaalit
Vuosi Mepit Äänet Osuus
1996 2 236 490 10,5%
1999 1 112 757 9,1%
2004 1 151 291 9,1%
    Presidentinvaali
Vuosi Äänet Osuus Ehdokas
1994 122 820 3,8% Claes Andersson
2000 ei ehdokasta
2006 ei ehdokasta

Aiheesta muualla Muokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 The Left-Wing Alliance (www.vasemmistoliitto.fi 1998) linkki
  2. 2,0 2,1 2,2 Hannu Miettunen: Suvi-Annen toivoton tehtävä (Turun sanomat 5.3.2006) linkki
  3. Kyösti Karvonen: Siimeksestä tulee ministeri syyskuussa (Turun Sanomat 7.8.1998) linkki
  4. Siimes: Vasemmistoliitto hallitukseen (Verkkouutiset 18.3.2003) linkki
  5. Kapinalliset kelpasivat vasemmistoliitolle (Yle 22.11.1998) linkki
  6. Turha yhdistämiskeskustelu lopetettava (Vasemmistoliiton puoluehallituksen kannanotto 16.2.2005) linkki
  7. Viialainen jättää Vasemmistoliiton (Yle 14.5.2006) linkki
  8. Siimes eroaa puolueensa johdosta (Yle 2.3.2006) linkki
  9. Kriisinhallintalaki eteni eduskunnassa (Yle 12.3.2006) linkki
  10. Vasemmistoliiton puoluehallitus: Uusi puheenjohtaja toukokuussa (Vasemmistoliiton tiedote 2.3.2006) linkki
  11. Martti Korhonen Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi (Vasemmistoliiton tiedote 13.5.2006) linkki
  12. 12,0 12,1 Perustiedot puolueesta (www.vasemmistoliitto.fi) linkki
  13. Suvi-Anne Siimes: Unelmaa etsimässä (Puheenvuoro Vasemmistoliiton ohjelmaseminaarissa Helsingissä 5.2.2005) linkki
  14. Vasemmistoliitto vahvisti tukensa Haloselle (Yle 21.11.2005) linkki
  15. Vasemmistoliiton puolueohjelma. linkki
  16. Vasemmistoliiton puolueohjelman uudistus 2004–2007. linkki
  17. Ilkka Hakalehto: EU-kaappaus. Raportti tapahtuneesta, Vapaan Suomen Liitosta, Suomen tulevaisuudesta (VSL 1995) linkki
  18. Siimes pohtisi ryhmänvaihtoa EU-parlamentissa (Verkkouutiset 11.12.2004) linkki

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki